Brändi

Johanna Tukiainen on monissa eri yhteyksissä sanonut/kirjoittanut, että hän ei voi olla tyhmä, kuten monet näädät ovat epäilleet, koska on onnistunut brändaamaan itsensä. Johannan mukaan ”Tukiainen” on brändi, jonka hän on aivan itse luonut, ylioppilas-, joka sivumennen sanoen on hieno saavutus koska se vaatii "aivan kauheasti" ja Joe Blascon meikkikonsulttinapohjalta. Johannahan kykenee luomaa kasvoilleen niin arkimeikin kuin televisiota varten tarvittavan ”kovan” meikin. Mitä tuo sitten ikinä tarkoittaakaan.  Asiaa mitenkään enempi tuntematta Johannalla on samankaltainen meikki niin lavalla kuin vähiin käyvissä televisoesiintymisissä. Seiskan videoissa tämä meikkaajaguru tosin esiintyy nykyisin usein myös kokonaan ilman kovaa tai pehmeää meikkiään.Au naturell, lienee termi tälle?

Saavutus on joka tapauksessa kunnioitettava, sillä ihan oikeat yritykset käyttävät miljoonia ja taas miljoonia luodakseen itselleen halutun brändimielikuvan. Meidän Jossulle se on onnistunut ihan lähiökuppiloissa kännissä heiluen ja Seiskan livepalvelun videoilla/kuvilla. On se Johanna vaan niin taitava ja fiksu!

Mitä brändi sitten tarkoittaa? Jopa alan ammattilaiset kiistelevät sanan selityksestä, mutta aika yleinen kuvaus tuntuu olevan se, että  brändi on pitkän ja suunnitelmallisen rakennustyön tulos. Se on siis jotakin muuta kuin vain mielikuva. Brändi on perusteltu käsitys yrityksestä, sen tuotteesta tai  henkilöstä kun taas mielikuva/imago rakentuu kuluttajien omien käsitysten perusteella. Ja nyt kun olemme saaneet edes jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä brändi mahdollisesti tarkoittaa, voidaankin siirtyä siihen, mitä Johanna on saanut rakennetuksi ihan omaan brändiinsä.

Brändi vaatii pitkällisen, suunnitelmallisen kehitystyön. Ok. Mielestämme tälläisiä brändejä ovat mm. Coca-Cola, Pepsi, tietyt automerkit, jopa osa kansakunnista jne. Vai löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta yhtään ihmistä, joka ei tietäisi mitä Coca Cola, Mercedes Bentz, BMW on tai minkälaisia ihmisiä vaikkapa irlantilaiset ovat. Epäilemme vahvasti, että kaikilla on jonkinlainen käsitys edellä mainituista, eli brändäys näiden "tuotteiden" on onnistunut.

Ja kun brändi kerran on suunnittelua, mietitäänpä seuraavaksi sitten sitä, minkälaisen brändin Joe Blascon meikkikonsultti on itselleen rakentanut. Tai itse asiassa, aloitetaan siitä, minkälainen brändi "The Tukiainen & Dolls Dancers" on Johannan omien korvien välissä. Seuraava määrittely perustuu siis aivan puhtaaseen fiktioon, siihen, minkälaisen kuvan olemme saaneet Johannan esiintymisestä, haastatteluista ja kirjoituksista  julkisuudessa.

Johannan mielestä hän on kansainvälinen tähti, joka on rankasti aliarvostettu täällä RyssäSuomessa. Ihmiset eivät ymmärrä hänen taidettaan vielä, mutta kunhan hänestä aika jättää, hänen arvostuksensa tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Itse asiassa, vasta tähden kuoltua, ihmiset tulevat huomaamaan mitä ovat menettäneet. Tämän käsityksen Johanna on perinyt varmasti kansainväliseltä manageriltaan Kurt Cobainilta.  

Kaikki, siis ihan kaikki, mitä Johanna tällä hetkellä tekee, on aina jotenkin hienoa. Kun tähti kuljetetaan ravintoloitsijan autolla keikalle, se tapahtuu Johannan mielestä siksi, että kun hän on niin suuri tähti, että keikkojen tilaajat haluavat hakea hänet. Todellisuudessa ne hakevat esiintyjän ihan vain siksi, että ilman hakupalvelua, Johanna tuskin ikinä ilmestyisi edes sovitulle keikalle. Johanna on myös niin suosittu, että hänen ympärillään pörrää juristia, yritysjohtajaa ja miljonääriä niin, että rumimpia pitää lähes kivittää. Viime aikoina, jenkkimiljonäärien rinnalle, on liittynyt myös venäläisiä, rikkaita "karhuja", jotka suorastaan palvovat Johannaa. Näillä venäläisillä on luonnollisesti aivan upeat mökit, ja rahaakin löytyy. Jep jep, varmasta lähteestä saamamme tiedon mukaan, nämä venäläiset ovat rakennustyömiehiä, jotka ovat keikalla Suomessa ja heidät on majoitettu maatilamajoitukseen työnantajan toimesta ihan vaan siksi, että se on halvempaa kuin hotellimajoitus.  

Yhteenvetäen siis; Johannan korvien välissä hän pyörittää kansainvälisen tason showta Suomessa, jonka lisäksi hän on hyvinmenestyvä yritysjohtaja (CEO), jota kateelliset kansalaiset eivät voi, eivätkä halua, ymmärtää. Johanna on niin paljon fiksumpi ja viisaampi kuin suurin osa harmaista suomalaisista. Niinpä jatkuvana uhkana meille normikansalaisille tuodaan esille kuva siitä, että menettäisimme Johannan. Hän saattaa muuttaa ulkomaille, jossa hänen taidettaan aivan varmasti arvostettaisiin aivan eri tavalla tai toisena vaihtoehtona Johanna saattaa tappaa itsensä. Itsemurhan suoritustavoista on vielä hieman epäselvyyttä,  tähän asti on käytetty vasta hukuttautuminen, hirttäytyminen, parvekkeelta hyppääminen tai jokin muu, toistaiseksi vielä määrittelemätön tapa. Mutta vasta tämän suuren menetyksen jälkeen Suomen kansa ymmärtäisi siis taiteiljan taidetta ja sen syvimmän merkityksen.

Johanna elää siis melkoista kansainvälistä glamourelämää omassa päässään. Ja hyvä niin, paitsi että noinkin kovista harhoista kärsivän potilaan ei pitäisi saada liikkua vapaana, ilman valvontaa, missään. Katsotaanpa seuraavaksi sitten, miltä tuo glamouselämä näytää ihan tavallisen, harmaan tuulipukuisen suomalaisen silmin.  

Johanna Tukiainen (rekisteröimätön tavamerkki)  ei esiinnyt julkisuudessa kuin muutamassa nettilehdessä, keskutelupalstoilla sekä Hymyssä tai Seiskassa. Mistään ilmiöstä tai tuotteesta suuressa mittakaavassa ei siis voi puhua, olkookin että Johannan edesottamukset tunnetaan melkoisen laajasti. Moni, jollei jokainen, kansalaisista tietää ja tuntee Tukiaisen kun hänen nimensä perusteella, mutta lähes aina se herättää lähinnä naureskelua, pään pyöritystä sekä jonkun vitsintyngän. Hyvänä esimerkkinä toimikoon eräs neitivarsa, jolla on vaalea harja, vaaleanpunainen varustelaukku, riimu, etc. Varsan nimeksi ehdotettiin Tuksua, mutta hevosen omistaja kielsi nimen käytön jyrkästi ja heti. Niinpä varsasta ei sitten tullut Tuksua. Jos Johannalla olisi ollut edes himppasen parempi imago, tai hänen itselleen luoma brändi toimisi edes jotenkin, saattaisi nyt tuolla laitumella käyskennellä ainakin yksi Tuksu -niminen varsa. 

Johanna tuote, jota hän markkinoi voimakkaasti, ei sekään oikein tunnu pelittävän. Tukiaisen omassa päässä oleva käsitys kansainvälisen tason estradiviihteestä, jossa on ripaus erotiikkaa ja kaikkien tuntevia menestybiisejä, kutistuu lähes aina epämääräiseen ja ylikänniseen haahuiluun lavalla. Mukaan keikalle roudataan aina se, joka sattuu olemaan lähellä. Se, että onko kyseinen henkilö ikinä esiintynyt, tunteeko hän edes biisejä joita olisi takoitus esittää, on täysin sivuseikka. Pääasia on ihan vain se, että suuren tähden, eli Johannan, ei tarvitse heilua pelinurkkaukseen hätäisesti rakennetulla lavalla yksin. Ilman  minkäälaista etukäteen suunniteltua koregrafiaa tms. Keikkapalkkoiden maksaminen suoraan meikkilaukkuun ei sekään ole omiaan parantamaan Tukiaisen imagoa/brändiä, aika usein mieleen nousee yrittäjän lakisääteisten maksujen kohtalo. 
 
Johannan oma yksityiselämä ei sekään oikein tue brändiä, ellei Tukiainen sitten ole oikeasti suunnitellut olevansa nettikansan sylkykuppi. Valintahan se olisi sekin tietysti....  Tukiainen on tuomittu useista pahoinpitelyistä, hänellä on aikamoinen läjä oikeudenkäyntejä/tutkintapyyntöjä piikissään odottamassa tulevia istuntoja, hänet on todistettavasti narautettu kahdesta törkestä rattijuoppoudesta, joista toisesta saatu tuomio on jo kärsittykin, Johannan koirat on otettu huostaan ja niin edelleen..... Näitähän riittäisi, mutta perusajatus lienee jo noiden esimerkkien avulla selvä? Koska Tukiainen on itse omasta mielestään brändi, jota siis alussa esitetyn teorian mukaan on rakennettu pitkään ja harkiten, harkinta ja rakennustyö on mielestämme jossain välissä ihan pikkaisen päässyt repsahtamaan. 

Tai sitten Johanna Tukiainen kerta kaikkiaan vaan on meitä viisaampi, vie harmaata nettikansaa kuin litran mittaa, ja tuo koko kansan sylkykuppi ja paskan keräämisimago  onkin harkittua. Jos Johanna on Jollaksen reidensissään tukholmalaisen viestintäkonsultin kanssa miettinyt brändinsä juuri tuollaiseksi? Jos he pitävät Urbanin kanssa päivittäin puhelinpalaveria siitä, mitä seuraavaksi? Pitäisikö pahoinpidellä joku, olisiko nyt kännisen esiintymisen vuoro, pistettäisikö sittenkin parasihanin, upeasti laihtunut sisko sairaalaan letkuihin vai pitäisikö sitten hehkuttaa keväällä/kesällä/syksyllä/talvella tapahtuvaa ihanaa luksuslomaa joko etelään tai jenkkeihin. Mistä löytyisi joku ihana, nallekarhumainen mies itselle, jonka kanssa voisi seukata vuorokauden ja ilmoittaa uuden rakkaan löytymisestä vähintään kolme kertaa seurusteluaikana, mennä kihloihin, hukata auto, kenkä, kännykkä, sisko, itsensä - ja ilmoittaa ne varastetuiksi heti kun promillet laskevat alle kahden. Ja haukkua kaikki exät joka käänteessä......